Honnō-jin no hen: Sengoku Jidaiin ja Oda Nobunagan nousu valtaan

16. vuosisadan Japanissa vallitsi kaaos. Maa oli jaettu lukemattomiksi pieniksi feodaalikuntain, jotka olivat jatkuvasti sodassa toistensa kanssa. Tätä kaoottista aikakautta kutsutaan Sengoku Jidaiksi eli “sodankäynnin aikakaudeksi”. Tässä myrskyisessä ilmapiirissä tapahtui vuonna 1582 merkittävä käännekohta: Honnō-jin no hen eli Honno-ji-temppeliin kohdistunut hyökkäys.

Tämän yllättävän hyökkäyksen taustalla oli Oda Nobunaga, yksi Sengoku Jidain mahtivin sotapäällikkö. Nobunaga oli tunnettu älykkyydestään ja strategisesta nerostaan. Hän onnistui yhdistämään suuria osia Japanista hallintonsa alle ja modernisoi armeijansa uusin aseteknologioin, kuten muskettirakenne.

Nobunagan valtatie kuitenkin kulki yksinäisenä sotapäällikkönä. Hänen tärkein liittolaisensa, Akechi Mitsuhide, oli epäilemättä kadehtivia ja juonittelevia mielten täynnä. Kun Nobunaga asettui Honno-ji -temppeliin levähtämään joukkoineen, Mitsuhide näki tilaisuutensa. Hän hyökkäsi temppeliin yllättäen, ja Nobunaga joutui taistelemaan henkensä puolesta.

Honnō-jin no hen oli täynnä draamaa ja tragediaa. Sanotaan, että Nobunaga teki itsemurhan temppelistä luovuttuaan ennen kuin Mitsuhide ja hänen miehensä ehtivät saartaa hänet. Mitsuhide hallitsi vain lyhyen ajan. Hänen valtansa ei kestänyt kauaa, kun Toyotomi Hideyoshi, toinen Nobunagan uskollinen soturi, nousi kapinaan.

Hideyoshilla oli merkittävä osuus Japanin yhdistämisessä ja hän jatkoi Nobunagan aloittamaa työtä.

Honnō-jin no hen oli käännekohta Japanin historiassa:

• Se merkitsi Sengoku Jidain loppua, kun valta keskittyi vahvemman soturin, Hideyoshin, käsiin.

• Japanin yhdistymiseen ja Edo-kauden alkamiseen: Honnō-jin no hen johti lopulta Tokugawa Ieyasuun nousuun, joka loi Edo-kauden (1603–1868).

Honnō-jin no hen on esimerkki siitä, kuinka yllättävä käänne voi muuttaa historian kulkua. Se osoittaa myös, että vallan taistelu Japanissa oli julmaa ja arvaamatonta. Vaikka Nobunaga ei elänyt näkemään Japanin yhdistymistä, hän istutti siemenet rauhan ja stabiilisuuden aikakaudelle.

Tässä historiallisen tapahtuman kuvailussa on tärkeää muistaa, että meillä on vain rajallinen määrä tietoa Honnō-jin no henistä. Historioitsijat ovat edelleen kiistanalaisia siitä, miksi Mitsuhide petti Nobunagan ja mikä oli Nobunagan lopullista kohtaloa.

Kirjallisuus:

• Turnbull, S. (2002). Samurai Warfare. Osprey Publishing.
• Sansom, G. (1963). A History of Japan to 1334. Stanford University Press.